Aleksanteri Kivimäki ja Vastaamo-tietomurto

Aleksanteri Kivimäki on suomalainen hakkeri, jonka nimi yhdistyy yhteen maamme historian suurimmista rikosjutuista – Vastaamo-tietomurtoon. Tapauksessa rikollinen sai haltuunsa kymmeniä tuhansia arkaluonteisia potilastietoja ja kiristi sekä yritystä että yksittäisiä suomalaisia. Tämä artikkeli kokoaa yhteen Kivimäen taustat, oikeusprosessin vaiheet sekä sen, miksi tapaus on niin merkittävä koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

Kuka on Aleksanteri Kivimäki?

Aleksanteri Kivimäki (oikealta nimeltään Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki) syntyi 22 elokuuta 1997 Espoossa. Hän sai nuorena mainetta hakkeripiireissä nimimerkillä zeekill, ja hänet yhdistettiin kansainväliseen Lizard Squad -ryhmään. Nämä varhaiset verkkoaktiviteetit loivat pohjaa maineelle, joka myöhemmin nousi otsikoihin Vastaamo-tapauksen yhteydessä.

Vastaamo-tietomurto

Mitä tapahtui?

Vuosina 2018–2019 Vastaamon psykoterapiakeskuksen tietojärjestelmään murtauduttiin. Hyökkäyksessä varastettiin arkaluonteisia potilastietoja, joita oli arviolta 33 000 asiakkaalta. Vuonna 2020 tietomurron tekijä vaati yritykseltä lunnaita, ja kun maksua ei tullut, hän alkoi kiristää yksittäisiä potilaita uhkaamalla julkaista heidän hoitotietonsa.

Miksi tapaus oli poikkeuksellinen?

• Uhrien määrä teki siitä Suomen suurimman rikosjutun.
• Arkaluonteisten terveystietojen vuotaminen aiheutti vakavia psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia uhreille.
• Tapaus nosti kyberturvallisuuden keskustelun ytimeen Suomessa.

Kiinniotto ja syytteet

Helmikuussa 2023 Kivimäki pidätettiin Ranskassa ja luovutettiin Suomeen. Esitutkinnassa selvisi, että viranomaiset onnistuivat yhdistämään kryptovaluuttalunnaita koskevat maksut hänen pankkitililleen valeoston avulla. Tämä muodostui keskeiseksi todisteeksi oikeudenkäynnissä.

Käräjäoikeuden ratkaisu 2024

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Kivimäen huhtikuussa 2024 6 vuoden ja 3 kuukauden vankeuteen. Hänet todettiin syylliseksi muun muassa:

• törkeään yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen,
• kiristykseen ja kiristysyrityksiin,
• tietomurtoihin.

Tuomiossa painotettiin teon vakavuutta ja uhrien valtavaa määrää.

Hovioikeuden käsittely 2025

Helsingin hovioikeus aloitti asian käsittelyn 2025. Syyskuussa hovioikeus päätti päästää Kivimäen vapaaksi käsittelyn ajaksi. Päätös perustui oikeusturvasyihin: jos rangaistusta alennetaan, vankeusaika ei saa ylittyä ennen lopullista tuomiota. Vapauttaminen ei siis tarkoita syyttömäksi toteamista.

Miksi tapaus on merkittävä Suomessa?

• Kyberturvallisuus: Tapaus paljasti, että jopa terveydenhuollon kaltaiset kriittiset palvelut voivat olla haavoittuvia.
• Lainsäädäntö ja vastuu: Se toi esiin tarpeen tiukentaa tietoturvavaatimuksia ja selkeyttää palveluntarjoajien vastuuta.
• Uhrien asema: Tuhannet suomalaiset joutuivat identiteettirikollisuuden, häpeän ja psyykkisen paineen alle.

Median ja kulttuurin kiinnostus

Syyskuussa 2025 julkaistiin HBO Max -alustalla dokumenttisarja Most Wanted: Teen Hacker, joka käsittelee Kivimäen taustaa, Vastaamo-tietomurtoa ja sen seurauksia. Dokumentti toi tapauksen jälleen laajaan julkiseen keskusteluun.

Aikajana lyhyesti

• 2018–2019: Vastaamon tietomurto.
• 2020: Lunnaisvaatimukset ja potilaiden kiristys.
• 2023: Kivimäki pidätettiin Ranskassa.
• 2024: Käräjäoikeus tuomitsi hänet 6 v 3 kk vankeuteen.
• 2025: Hovioikeus käsittelyssä, vapautettu tutkintavankeudesta oikeudenkäynnin ajaksi.

Johtopäätös

Aleksanteri Kivimäen tapaus jää suomalaisen rikoshistorian synkäksi virstanpylvääksi. Vastaamo-tietomurto ei ollut vain tekninen rikos, vaan se kosketti tuhansia suomalaisia henkilökohtaisella tasolla. Oikeusprosessi jatkuu hovioikeudessa, ja sen lopullinen ratkaisu vaikuttaa siihen, millainen esimerkki tästä tapauksesta muodostuu tulevaisuuden kyberturvallisuuden ja lainsäädännön näkökulmasta.